Urheilu jo sinällään pitää ihmisen kuntoa ja muita ominaisuuksia yllä, mutta urheilijan on hyvä muistaa pitää näistä ominaisuuksista huolta myös todellisten urheilusuoritusten ulkopuolella. Erilaiset harrastukset tukevat kokonaisvaltaisesti urheilijaa. Erilaiset taidot ja ominaisuudet eivät pääse tauonkaan aikana rapistumaan, kun harrastuksiin kuuluu jokin ylläpitävä harrastus.
Ja kun tauon mainitsimme, on myös se hyvä ottaa huomioon. On hyödyllistä harrastaa myös jotain muuta urheilun ohella. Tällä tarkoitamme aivojumppaa, jonka parissa keho saa levätä, mutta mieli tehdä työtä. Urheilijoille sopivat harrastukset eivät siis suinkaan ole välttämättä aina liikunnallisia.
Liikuntaharrastus hyödyttää urheilijaa
Urheilua harrastavan on hyvä muistaa ylläpitää kuntoaan ja joustavuuttaan myös urheilun ulkopuolella. Liian yksipuolisen urheilun tiedetään altistavan urheiluvammoille ja tästä syystä urheilijan kannattaa lisätä arkeensa erilaisia liikunnan muotoja. Kun liikuntaa on monipuolisesti ja ympäri vuoden, keho pysyy oikeassa vireessä ja tehokkuudessa ja näin myös vammojen riskejä saadaan minimoitua.
Kun urheilija liikkuu monipuolisesti ja rasittaa kehon eri osia tasaisesti, myös elinjärjestelmät ovat tasaisessa kuormituksessa. Esimerkkinä juoksu tai intervallijuoksu, jossa ihmisen hengitys- ja verenkiertoelimistö sekä aineenvaihdunta on erityisessä kuormituksessa. Lihaksia, jänteitä ja luustoa taas pystytään kuormittamaan erilaisilla voima-, liikkuvuus-, lihaskunto- ja kimmoisuusharjoituksilla. Myöskään hermojärjestelmää ei sovi unohtaa. Sitä varten voi tehdä erilaisia tasapaino-, kehonhallinta-, nopeus- tai ketteryysharjoituksia. Kun arjen säännöllinen liikunta tapahtuu nämä huomioonottaen, kehon eri osat kuormittuvat tasaisesti.
Taitoja on hyvä pitää yllä. Juoksuharrastus hyödyttää urheilijaa mm. erilaisissa pallolajeissa ja yleisurheilussa. Niinpä esimerkiksi jalkapalloilijan kannattaa ottaa arjen harrastuksiin juoksun. Juoksu muodostaa hyvää pohjaa muille ominaisuuksille, jota tarvitaan monessa muussa urheilulajissa.
Urheilijoille sopivia harrastuksia
Urheilija voi pitää kuntoaan yllä myös treenien tai kilpailujen ulkopuolella. Erityisesti seuraavat harrastukset sopivat hyvin urheilijoille:
Juoksu on yleensä muutenkin lähes kaikille sopiva harrastus. Sen harrastamiseen ei tarvita hyviä juoksukenkiä kummempia varusteita, joten sitä varten ei ole välttämätön hankkia erityisiä välineitäkään.
Treenaaminen on luonnollinen valinta monelle urheilijalle. Sen avulla voidaan pitää huolta koko kehosta, ottaen huomioon kaikki lihasryhmät, joita urheilussa erityisesti tarvitaan. Treenata voi salilla tai kotona.
Vaellus on sekä liikunnallinen että rentouttava harrastus. Sen aikana ei tarvitse tähdätä täydelliseen suoritukseen tai rankkaan rasitukseen, vaan sen aikana voi edetä täysin rentoutuen, luontoa kuunnellen. Vaellus voi reitistä riippuen olla rankkaakin, mutta sen luonne poikkeaa kuitenkin paljon perinteisistä urheilulajeista. Ja kun mukana on ystävä tai kumppani, matka taittuu mukavasti, ehkä jopa yöpyen teltassa tai autiotuvassa.
Ruuanlaitto kannattaa ehdottomasti ottaa harrastukseksi, sillä urheilijan tulee tuntea ruoka-aineet ja sen, mitä ravinteita mistäkin ruoka-aineesta saa. Muunmuassa proteiinin saantiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Toki tärkeää on myös, että ruoka maistuu.
Myös rauhallisemmat harrastukset, kuten elokuvien katselu, pelit, käsityöt tai muut voivat sopia urheilijoille erityisesti lepopäivinä. Harrastus tuo urheilun välipäiviin hyvän mahdollisuuden rentoutua täysin ja unohtaa kaiken muun. Kun katsot hyvää elokuvaa, ei sen aikana tarvitse miettiä omaa urheilusuoritusta tai muuta. Kaikki tarvitsevat välillä tauon, jonka aikana ei tarvitse huolehtia mistään.
Aivojen käyttöä ei sovi unohtaa. Mukavaa aivojumppaa saa tekemällä ristikoita, pelaamalla strategia- tai muita pelejä. Esimerkiksi nettikasinot.media esittelee pelisivustoja, jos nettipelaaminen kiinnostaa. Myös korttipelit tai lautapelit ovat mukavaa aivojumppaa silloin, kun halutaan vain olla ja valmistautua seuraavan päivän urheilutreeniin.
Muista lepo
Liikkumisen ohella on tärkeää pitää huolta myös levosta. Niinpä joka päivälle ei ole viisasta suunnitella rankkoja urheilusuorituksia. Lepopäivä mahdollistaa mielen ja kehon palautumisen. Levolla on merkittävä vaikutus myös esimerkiksi lihasten kehitykseen.
Lepo auttaa ehkäisemään lihasväsymystä ja vammoja. Levon jälkeen tuntuu jälleen hyvältä palata liikunnan pariin ja tottakai myös erilaiset liikkeet on helpompi toteuttaa oikealla tekniikalla, kun takana on hyvä lepo. Vääränlainen tekniikka väsyneenä saattaa altistaa vammoille, jotka pahimmillaan estävät urheilun joksikin aikaa.
Lepopäivää ei ole tarkoitus viettää sängyllä maaten, vaan silloin voi harrastaa hyvin kevyttä liikkumista, kuten normaalia kävelyä. Sykkeen tulisi pysyä alhaisena. Lisäksi tulisi muistaa syödä hyvin. Keho tarvitsee lepopäivänä vähemmän polttoainetta eli ruokaa kuin treenipäivinä, mutta proteiinia tulisi muistaa saada tarpeeksi omaan painoon nähden.
